FUUGin säätiön säännöt 1.3.1999

Säätiön nimi on FUUGin säätiö.

Säätiön kotipaikka on Helsinki.

Säätiön tarkoituksena on UNIXin kaltaisia käyttöjärjestelmiä, avoimia järjestelmiä ja tietotekniikan avoimia standardeja edistävän

• tutkimuksen,
• tiedonvälityksen,
• opetuksen,
• yleishyödyllisen epäkaupallisen tai voittoa tavoittelemattoman tuotekehityksen sekä
• orastavan liiketoiminnan tukeminen.

Säätiön tarkoitusta toteutetaan

• myöntämällä apurahoja ja avustuksia sekä
• harjoittamalla tiedotustoimintaa ja
• osallistumalla tarkoitusta tukevien koulutus- ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen.

Yleisenä periaatteena tulee olla, että vähintään avustetun kehityshankkeen tuottamat määrittelyt ovat julkisia, vaikka mahdollinen yksittäinen määrittelyn mukainen ohjelmisto tai muu käytännön toteutus ei tätä julkisuuden vaatimusta täyttäisikään.

Säätiölle tulee omaisuutta yhden miljoonan (1.000.000) markan arvosta. Säätiön varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muillakin lainmukaisilla tavoilla.

Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä (4) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet valitsee säätiön valtuuskunta.

Samaa henkilöä ei voida valita hallitukseen jäseneksi eikä puheenjohtajaksi enempää kuin kolmeksi (3) peräkkäiseksi vuodeksi ellei valtuuskunta jonkun henkilön kohdalla yksimielisesti päätä toisin.

Mikäli valtuuskunta ei ole joulukuun alkuun mennessä valinnut hallituksen puheenjohtajaa ja jäseniä seuraavaa kalenterivuotta varten, hallitus valitsee seuraavan vuoden hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Kutsu hallituksen kokouksiin toimitetaan kirjallisesti kullekin jäsenelle vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kolme (3) muuta hallituksen jäsentä. Hallitus tekee päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näistä säännöistä ei muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Hallituksen kokouksista on laadittava pöytäkirja, johon merkitään tehdyt päätökset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen.

Hallituksen jäsenille saadaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio ja kohtuullinen palkkio säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä.

Hallitus kokoontuu vuosikokoukseen kunkin vuoden tammi- tai helmikuussa.
Vuosikokouksessa on:

• vahvistettava hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös,
  
• päätettävä talousarviosta kulumassa olevalle vuodelle,
  
• määrättävä kokouspalkkion suuruus sekä
  
• valittava kaksi tilintarkastajaa ja näille varamiehet.

Vähintään yhden (1) tilintarkastajan ja tämän varamiehen tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä.

Säätiön hallitus voi nimittää säätiölle asiamiehen hoitamaan säätiön juoksevia asioita. Asiamiehen palkkiosta päättää hallitus.

Säätiöllä on valtuuskunta, johon kuuluu vähintään seitsemän (7) ja enintään kolmekymmentä (30) jäsentä. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Sama henkilö ei voi toimia valtuuskunnan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana.

Kutsu valtuuskunnan kokouksiin toimitetaan kirjallisesti kullekin jäsenelle vähintään neljätoista (14) päivää ja enintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Valtuuskunta kokoontuu hallituksen tai valtuuskunnan puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan valtuuskunnan varapuheenjohtajan kutsusta.

Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kolme (3) muuta valtuuskunnan jäsentä. Valtuuskunta tekee päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Valtuuskunnan kokouksessa päätettäväksi tulevat asiat on ilmoitettava kokouskutsussa.

Valtuuskunnan kokouksista on laadittava pöytäkirja, johon merkitään tehdyt päätökset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen.

Valtuuskunnan jäsenille saadaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio ja kohtuullinen palkkio säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä. Kokouspalkkion määrittelee hallitus.

Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys ry:llä on oikeus nimetä viisi (5) jäsentä valtuuskuntaan.

Seuraavilla tahoilla on kullakin oikeus halutessaan nimetä yksi (1) jäsen valtuuskuntaan:

• CSC - Tieteellinen laskenta Oy
• Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedepoliittinen osasto,
• Tietotekniikan liitto ry
• Tietotekniikan Palveluliitto TIPAL ry
• Ohjelmistoyrittäjät ry.

Valtuuskunnan tulee lisäksi itse tarvittaessa kutsua jäsenikseen korkeakoulujen ja yliopistojen tutkijoita ja opetushenkilökuntaa siten, että jäsenenä on jatkuvasti vähintään kolme (3) tällaista henkilöä.

Valtuuskunta voi nimetä muita tahoja, joilla on oikeus halutessaan nimetä jäseniä valtuuskuntaan, sekä kutsua yksittäisiä henkilöitä valtuuskunnan jäseniksi.

Valtuuskunnan jäsenyys on voimassa kunnes

• jäsen ilmoittaa säätiölle eroavansa valtuuskunnasta,
• jäsenen nimennyt taho ilmoittaa jäsenen erosta tai
• valtuuskunta toteaa jäsenen eronneen sillä perusteella, ettei tämä ole osallistunut kahteen vuoteen valtuuskunnan kokouksiin tai
• tämä on tullut pysyvästi estyneeksi toimimasta valtuuskunnassa.

Jäsenyyden päätyttyä on poistuvan jäsenen nimenneellä taholla oikeus nimetä uusi jäsen valtuuskuntaan.

Mikäli valtuuskunnan jäsenten määrä on laskenut alle seitsemän (7), hallitus ja valtuuskunnan jäljellä olevat jäsenet kokoontuvat hallituksen puheenjohtajan johdolla yhteiseen kokoukseen, jossa he kutsuvat riittävän monta uutta valtuuskunnan jäsentä ja nimeävät riittävän monta uutta tahoa, joilla on oikeus halutessaan nimetä valtuuskuntaan uusia jäseniä.

Erilaisten apurahojen, stipendien tai tunnustuspalkintojen myöntämiseen voidaan normaalisti varata enintään 2/3 säätiön edellisen vuoden nettotuotosta kulujen vähentämisen jälkeen.

Säätiön pääoman reaaliarvon säilyttämiseksi ja säätiön tulevaisuuden turvaamiseksi on 1/3 edellisen vuoden nettotuotosta lisättävä säätiön pääomaan.

Mikäli jonakin vuonna on perusteltua käyttää 3§:ssä määriteltyihin tarkoituksiin enemmän kuin 2/3 edellisvuoden nettotuotosta, poikkeustapauksissa ja vain valtuuskunnan erillisellä päätöksellä voidaan tällaisiin tarkoituksiin käyttää yhden (1) kalenterivuoden kuluessa enintään 10% säätiön edellisen vuodenvaihteen vahvistetusta pääomasta.

Pääsääntöisesti vuosittain jaettavien apurahojen tms. jakamiseen tulisi varata vähintään 8000 Euroa, mikäli säätiön taloudellinen tilanne sen tämän pykälän ensimmäisen kappaleen puitteissa sallii.

Mikäli sopivia ja alallaan ansiokkaita avustuskohteita ei jonakin vuonna ole, voidaan joko koko varattu summa tai osa siitä jättää jakamatta.

Valtuuskunta antaa ohjeet apurahojen ja avustusten jakoperusteista ottaen huomioon, mitä sääntöjen 3 §:ssä on määrätty ja pyrkimällä huolehtimaan siitä, että apurahan saajat julkaisisivat työnsä tuloksia säätiön tarkoituksen mukaisesti.

Valtuuskunta voi hallituksen esityksestä nimetä apurahatoimikunnan, jonka tehtävänä on valtuuskunnan ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti osallistua apurahojen jakamisesta päättämiseen. Hallitus päättää apurahatoimikunnan kokouspalkkioista.

Säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä hallituksen jonkun muun jäsenen kanssa. Hallitus voi oikeuttaa säätiön toimihenkilön tai muun henkilön kirjoittamaan säätiön nimen yhdessä hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa.

Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Ensimmäinen tilikausi päättyy kuitenkin 31.12.1999.

Tilit ja hallituksen kertomus säätiön toiminnasta on annettava vuosikokouksen jälkeen tilintarkastajille, joiden on annettava kertomuksensa maaliskuun kuluessa.

Mikäli tilintarkastajien kertomus antaa aihetta, on hallituksen kokoonnuttava huhtikuun kuluessa päättämään toimenpiteistä, joita tilintarkastuskertomus aiheuttaa.

Oikeaksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelystä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista on kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimitettava Patentti- ja Rekisterihallitukselle sekä annettava tiedoksi valtuuskunnalle seuraavassa valtuuskunnan kokouksessa.

Hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajien vaihtumisesta on viivytyksettä ilmoitettava Patentti- ja Rekisterihallituksen säätiörekisteriin.

Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, mikäli vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä kannattaa ja valtuuskunnan kokouksessa enemmistö läsnä olevista valtuuskunnan jäsenistä hyväksyy muutoksen. Sääntömuutokseen on saatava Patentti- ja Rekisterihallituksen vahvistus.

Säätiön lakkauttamisesta päätetään samassa järjestyksessä.

Mikäli jonkin asian käsittelyssä tarvitaan valtuuskunnan hyväksyntä, päätös tai vahvistus, eikä valtuuskuntaa saada koolle kohtuullisessa ajassa, on hallituksella päätösvalta asiassa.

Valtuuskuntaa ei ole saatu koolle kohtuullisessa ajassa, jos valtuuskunnan jäsenille on lähetetty kutsu ainakin kolmeen (3) kokoukseen siten, että kunkin kokouksen välillä olisi ollut vähintään yksi (1) kuukausi ja että yksikään kokouksista ei ole ollut päätösvaltainen 5 §:n mukaisesti.

Jos säätiö lakkautetaan, käytetään säätiön varat säätiön hallituksen päättämällä tavalla sääntöjen 3 §:ssä mainittuun tarkoitukseen. Hallitus tekee päätöksen kuultuaan valtuuskuntaa.