FUUG / SIG-Money 1.3

Vertailu säätiö- ja rahastomallien eroista

SIG-MONEY-2, 29.1.1999,

Laatinut 29.1.1999: Jukka A. Ukkonen.
Muokannut 3.2.1999: Jukka A. Ukkonen.
Varovaisesti korjannut 5.2.1999: Lauri Laitinen

 

Säätiö: "do's and don'ts" Rahasto: "do's and don'ts"
Elää itsenäisesti, eikä edellytä FUUGilta paljon aktiivisuutta.
  • Tulee toimeen myös itsekseen, vaikka FUUGia yhdistyksenä kohtaisikin aktiivisuuden tilapäinen tai pysyvä laantuminen.
  • Säätiön hallitus ja valtuuskunta huolehtivat itse toinen toistensa pysymisestä aktiivisena.
Elää periaatteessa itsekseen, mutta edellyttää FUUGilta yhdistyksenä paljon aktiivisuutta, jos rahojen ei haluta jäävän TTTS:n hoitoon.

Jos emosäätiö ylläpitäisi rahaston valtuuskunnan aktiivisuutta ja toimintaa, erillisrahasto olisi FUUGin kannalta erittäin vaivaton vaihtoehto.

Koska TTTS ei halua ottaa huolehtiakseen valtuuskunnan toiminnan ylläpidosta ja aktivoinnista, vastuu siitä jäisi FUUGille itselleen, mistä koituisi FUUGille liki yhtä paljon vaivaa kuin siitä, että yhdistyksen hallitus itse huolehtisi rahoista.

Jos FUUGin oma aktiivisuus yhdistyksenä ajautuisi joskus aallon pohjaan, myös rahaston valtuuskunnan toiminta lakastuisi. Olisi ainakin melko epätodennäköistä, että muuten nuutunut yhdistys pystyisi aktiivisesti ylläpitämään rahaston valtuuskunnan toimintaa.

  • Seurauksena olisi rahaston valuminen emosäätiön käsiin ilman ulkoista ohjausta, jolloin säätiön hallitus voisi todeta valtuuskunnan olemassaolon loppuneen ja tulkita itse toiminta-ajatusta.
Helpoin tapa päästä vaikuttamaan rahan käyttöön on pitää FUUGia elossa kunnes itse on päässyt valtuuskunnan jäseneksi FUUGin edustajana. Helpoin tapa päästä vaikuttamaan rahan käyttöön on pitää FUUGia elossa kunnes itse on päässyt valtuuskunnan jäseneksi ja valtuuskunnan edustajaksi TTTS:n hallitukseen.
Jättäisi FUUG ry:lle itselleen erittäin laajat vaikuttamisen mahdollisuudet säätiön valtuuskunnan kautta. Jättäisi FUUG ry:lle itselleen laajat vaikuttamisen mahdollisuudet rahaston valtuuskunnan kautta.
Itsenäisestä säätiöstä on myöhemmin vielä kohtuullisen helppoa siirtyä rahastomalliin, jos säätiömalli ei jostakin syystä toimisi.
Muutos olisi ainakin teknisessä mielessä helppo tehdä, jos itsenäisen säätiön sisällä ei ole intressiristiriitoja. 		Rahastosta on erittäin vaikeata siirtyä enää säätiömalliin, jos rahastovaihtoehto ei syystä tai toisesta vaikuta toimivalta.
Säätiömallissa valtuuskunnan valta on selkää itsenäistä ja ehdotonta päätösvaltaa, mikä edellyttää toimivaa valtuuskuntaa.
  • Säätiön hallituksen on pidettävä valtuuskunta elossa pitääkseen itsensä toiminnassa.
Rahastomallissa valtuuskunnan päätösvalta on vain ohjeellista eikä se sido emosäätiön hallitusta.
Käytännössä säätiön hallituksen olisi moraalisesti arveluttavaa yrittää ohittaa "toimivaa" valtuuskuntaa.
Säätiömallissa valtuuskunnalla on paremmat vaikuttamisen mahdollisuudet, joten valtuuskunnan jäsenyys on
  • motivoivampaa ja
  • valtuuskunnan jäseniä on todennäköisesti helpompi saada.

Valtuuskunta päättää hallituksen kokoonpanosta ja rahan jaon periaatteista.

Rahaston valtuuskunnan jäsenellä on heikommat vaikuttamisen mahdollisuudet kuin säätiömallissa, minkä vuoksi
  • valtuuskunnan jäsenyys olisi vähemmän houkuttelevaa ja
  • valtuuskunnan jäseniä olisi vaikeampi saada.

Valtuuskunta voi ohjeistaa rahojen käyttöä ja ehdottaa saajia, mutta se ei edusta hallituksen suhteen mitään auktoriteettia.

Itsenäisessä säätiössä ei luonnostaan ole edellytyksiä valtuuskunnan ja hallituksen väliselle pysyvälle motiivien ristiriidalle. Valtuuskunta voi aika-ajoin erottaa hallituksen. Rahastomallissa on aina periaatteellinen mahdollisuus rahaston valtuuskunnan ja säätiön hallituksen väliseen motiivien ristiriitaan.
Itsenäinen säätiö toimii selkeästi mesenaatti-FUUGin roolissa. Mesenaatti-FUUGin näkyvyys ei välttämättä olisi yhtä selkeä rooli kuin oman säätiön kanssa.
Toisaalta näkyvyys mukana TTTS:n ilmoittelussa saattaisi olla tiuhempaa tai laajalevikkisempää, koska isommalla säätiöllä voi olla isompi ilmoitusbudjetti.
Itsenäinen säätiön motiivina on selkeästi toimia vain ja ainoastaan avoimien standardien, rajapintojen ja järjestelmien puolesta.
  • Myös alan historiallinen näkemys ja traditiot tulevat paremmin esiin.
Jos emosäätiö on perustettu pääasiassa vain uusien ja kokeellisten ratkaisujen tukijaksi, eivät avoimien järjestelmien traditiot sekä standardien ja rajapintojen täysi avoimuus ole emosäätiön kannalta ensisijaisia motiiveja. Tosin emosäätiössä voisivat uutuuden ja avoimuuden näkökulmat sulautua toisiinsa ideoita ja toimintamuotoja rikastuttaen.
Säätiö joutuu hoitamaan kaikki hallintokulunsa itsenäisesti.
Erilaiset yhteistyösopimukset muiden säätiöiden ja yhdistysten kanssa voivat kuitenkin ehkä auttaa kustannusten kurissa pitämisessä. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä esim. yhteistä sihteeripalvelua FUUG ry:n kanssa.

Työryhmän arvion mukaan säätiön kulut saattaisivat olla jopa 45 000 k/vuosi. Lisäkulut rahastomalliin verratuna syntyvät lähinnä erillisen hallituksen toiminnasta ja omasta taloushallinnosta.

 Rahastomallissa syntyisi automaattisesti kustannussäästöjä, koska monet asiat hoituisivat emosäätiön kanssa esim. rahastojen suuruuden suhteessa jyvitetyinä (n. 1/10) tai yksittäisinä kertaluonteisina toimenpiteinä.

 

Työryhmän arvion mukaan säätiön kulut saattaisivat olla noin 26 000 k/vuosi eli n. 20 000 mk vähemmän kuin rahastomallissa.
FUUGin säätiön tavoitteiden ja apurahojen sitominen laajempiin hankkeisiin edellyttää säätiön hallituksen aktiivista yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa.

Yhteistyön mahdollisuudet eri suuntiin ovat lähes rajattomat.

Rahastomallissa FUUGin rahaston tavoitteet tulisi automaattisemmin sidotuksi haluttuihin TTTS:n hankkeisiin.

Yhteistyö on emosäätiön rajoittamaa, mutta monilta osin automaattista.

Säätiömallissa valtuuskunta on kuin yhtiökokous, mikä voi vaihtaa hallituksen, purnata ja esittää ponsia, mutta ei itse käytä operatiivista päätösvaltaa. Rahastomallissa valtuuskunta on kuin USA:n edustajainhuone tai Venäjän Duuma. Hallituksen nimittää joku toinen (presidentti tai TTL:n yleiskokous).
Koska säätiössä valtuuskunta on heterogeeninen ja tarvittaessa itse itseään täydentävä, se ei voi kovin helposti muuttua FUUGin kannalta pienen piirin toiminnaksi.

Valtuuskunnan lakastuessa PRH ryhtynee toimiin.

 Rahastomallissa valtuuskunta voi teoriassa kutistua yhden hengen puuhasteluksi TTTS:n hallituksen kautta.

TTTS:llä ei ole velvollisuutta aktiivisesti ylläpitää valtuuskuntaa, mutta valtuuskunnan lakastuessa TTTS:n tulee todeta, ettei sopimuksen ja sääntöjen mukaista valtuuskuntaa ole enää olemassa.

 

Säätiö: Valtuuskunnan asema Rahasto: Valtuuskunnan asema
  1. Päättää hallituksen kokoonpanosta ja rahan jaon periaatteista.
  2. Valtuuskunnan, hallituksen ja toimikuntien roolit selkeästi erillisiä.
  3. Voi tehdä hallituksen tai sen jäsenen toiminnasta kantelun PRH:lle tai rikosilmoituksen poliisille.
  1. Luonnostelee rahan jaon periaatteet ja käsittelee anomukset.
  2. Valtuuskunnan, hallituksen ja toimikuntien roolit yhdistyvät monilta osin valtuuskunnassa.
  3. Ei selkeää juridista asemaa tai määräysvaltaa suhteessa emosäätiön hallitukseen.